Waves Background

DigiCult-hankkeessa kehitettävän digitaalisen palvelualustan kilpailutus on tullut päätökseen Oulun, Espoon ja Kuusamon kaupunkien yhteisvoimin. Tarjouskilpailuun jätettiin neljä tarjousta, joiden arvioinnin suoritti moniammatillinen ja poikkihallinnollinen projektiryhmä.

Projektiryhmän kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella Zoneatlas täyttää ne vaatimukset, joilla varmistetaan tarvittavat voimavarat alustan toteuttamiseksi. Heidän laatimansa projektisuunnitelma on innostava, se sisältää merkittävästi lisäarvoa ja innovatiivisia ominaisuuksia alustan kehitystyöhön liittyen. Osaamisen arvioinnissa projektiryhmä puolestaan painotti matkailun kehittämisen ja markkinoinnin kokemusta, digitaalisen toimintaympäristön ja tiedolla johtamisen prosessien hallintaa, sekä matkailualan tietovarantojen, kuten Visit Finlandin Datahubin, tuntemusta.

Toimittajan aikataulu ja projektisuunnitelma on raadin mielestä uskottava ja projekti-, sekä kehityssuunnitelman kattavuus ja yksityiskohtaisuus vakuuttivat projektiryhmän. Lisäksi arvioinnissa arvostettiin Zoneatlaksen tarjoamia innovatiivisia ominaisuuksia ja kehittäjälähtöistä otetta, näkemyksiä, sekä uusia ideoita asiakaskokemuksen ja elämysten kehittämiseen.

– On hienoa, että hankekaupunkien Kuusamon ja Espoon sekä Oulun kaupungin Yleisten kulttuuripalveluiden sekä Tapahtuma- ja viestintäyksikön huolellisen valmistelun ja kehitystyön yhteisponnistus päästään nyt toteuttamaan konkreettisesti, projektipäällikkö Atte Karjalainen tiivistää.

Kartta- ja paikkatietopohjaisiin palveluihin erikoistuneessa Zoneatlaksessa ollaan myös innoissaan yhteistyöstä:

– On mahtavaa päästä viemään luonto- ja kulttuurikohteiden löydettävyyttä maailmanluokan tasolle. DigiCult-hankkeen sisältö on juuri sitä, mitä myös yrityksenä haluamme edistää niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Erityisen lisän tähän tuo se, että hankkeen veturikaupungeista kaksi on Pohjois-Pohjanmaalta, jossa on myös yrityksemme juuret, Zoneatlas Oy:n toimitusjohtaja Teemu Joensuu hehkuttaa.

DigiCult-hankkeessa siirrytään uuteen vaiheeseen varsinaisen kehitystyön alkaessa

Alustaa kehitetään useassa vaiheessa. Kesän aikana käynnistetään varsinainen muotoilu- ja tekninen suunnittelutyö. Lisäksi tavoitteena on julkaista kesän ja syksyn taitteessa alustasta rajoitetun toiminnallisuuden versio, jonka avulla kerätään käyttäjäkokemuksia kehitystyön tueksi.

Alustan sisällöntuotanto on aloitettu jo kilpailutuksen valmisteluvaiheen aikana, joten hankkeessa päästään nyt hyvällä vauhdilla kehittämään sisältöjä ja testaamaan niitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan, että palvelussa on julkaisuhetkellä riittävästi koettavaa.

– Toki sisällöntuotannosta on tulossa jatkuva prosessi ja toivommekin kulttuuri- ja luontokohteiden toimijoiden ottavan yhteyttä, mikäli he haluavat mukaan testaamaan alustaa omilla sisällöillään jo alustan kehitysvaiheessa, lisää hankkeen digituottaja Sanni Harju-Nikula.

Ensimmäisen version julkaisun jälkeen alustaa jatkokehitetään uusilla ominaisuuksilla ja sisällöillä. Syksyn aikana keskitytään myös navigoinnin suunnitteluun. Prosessin aikana kerättyä käyttäjäpalautetta hyödynnetään miellyttävän käyttäjäkokemuksen takaamiseksi. Loppuvuodesta suunnitelmissa on puolestaan keskittyminen pelillisyys- ja raportointiominaisuuksien kehittämiseen, sekä saavutettavuuteen.

 

Lisätietoja:

Atte Karjalainen, projektipäällikkö, p. 040 559 2485, atte.p.karjalainen@ouka.fi

Teemu Joensuu, Zoneatlas Oy, +358 50 373 9997, teemu.joensuu@zoneatlas.com

 

Omat kotikulmat voivat käydä nopeasti turhankin tutuksi. Lähiympäristön hienot yksityiskohdat ovat joskus jopa liian lähellä, jotta niihin tulisi kiinnittäneeksi tarkemmin huomiota. Esimerkiksi työ- tai kauppamatka kuljetaan usein samaa reittiä useita kertoja viikossa, eikä arjen keskellä tahdo käydä mielen vieressäkään pysähtyä nauttimaan lähiseudun kulttuuritarjonnasta.

Oulu on täynnä upeita katutaideteoksia, jotka ovat avoimesti kaikkien koettavissa. Taiteilijoita kotimaasta ja ympäri maailmaa on saapunut toteuttamaan luovuuttaan ja visioitaan kaupungin katukuvaan. Teokset ovat hyvin monimuotoisia ja osassa niistä on jopa hyödynnetty paikan päällä puhelimen kautta katseltavaa lisättyä todellisuutta. Parhaimmillaan katutaide ilmentää ajankuvaa ja ilmiöitä, keskustelee ympäristönsä kanssa ja herättää katsojan ajattelemaan.

– Näen DigiCultin kehitteillä olevassa alustassa paljon mahdollisuuksia kaupunginosien uinuvien kulttuurikohteiden esille nostamiseen, sekä kulttuurin kokemisen laajentamiseen verkkoalustan avulla. Alusta myös lisää kohteiden saavutettavuutta sellaisille yleisöille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse paikan päälle kulttuuria kokemaan, toteaa kaupunginosakulttuurin vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö.

DigiCult-hankkeessa suunnitellaan Oulun keskustan alueelle katutaidereittejä yhdessä kaupungin yleisten kulttuuripalveluiden kanssa. Reitit voi kokea ilmaiseksi hankkeen kehittämän alustan kautta. Reittien toivotaan lisäävän katutaiteen näkyvyyttä ja tekevän siitä helpommin saavutettavaa kaikille. Apua reittien suunnitteluun ja teosten kartoitukseen on saatu Oulun katutaide ry:ltä.

– Katutaidereitti voi toimia inspiraationa ulkoilulle, sillä reitin kohteita voi lähteä kiertämään kävellen, juosten tai pyörällä. Navigointi mahdollistaa reitin kiertämisen ulkopaikkakuntalaisille ja silloinkin, kun älypuhelin on käyttäjän taskussa, esim. pyörälenkillä tai huonolla säällä, kuvailee Sikiö.

Reitit auttavat kuntalaisia ja matkailijoita löytämään lähialueensa katutaideteokset, kulkien teokselta toiselle kuin taidegalleriassa konsanaan. Reiteillä sijaitsevista teoksista katsoja voi lukea älylaitteelta lisätietoja, kuten tekijän nimen tai nimimerkin, vuosiluvun ja teoksen nimen.

Katutaidereittien toteuttamista varten kerätään kuva- ja tekstiaineistoa. Valokuvaaja Harri Tarvainen dokumentoi reiteille valitut teokset, jotta katutaiteesta pääsee nauttimaan myös omalla kotisohvalla selaillen.

Digitaalinen alusta tuo kulttuuri- ja luontokohteille uusia, moniaistisia mahdollisuuksia

Katutaidereittien yhtenä tavoitteena on tarjota taiteilijoille mahdollisuus kertoa lisää teoksistaan alustan kautta, kuten esimerkiksi niiden prosesseista tai taustatarinoista. Jatkoa ajatellen selvitetään myös mahdollisuutta katutaideteoksien lisäämiseen yksittäisiksi kohteiksi alustallemme.

– Toivon, että jossain vaiheessa alustalle voitaisiin tuoda myös uusien teosten tekoprosessiin liittyvää sisältöä. Kartalla voisi olla esimerkiksi kohde tulevalle teokselle, johon voitaisiin liittää “making of” -materiaalia. Taiteilijan niin salliessa ihmiset voisivat mahdollisesti jopa löytää alustan avulla paikanpäälle seuraamaan teoksen etenemistä, Sikiö ehdottaa.

Tulevaisuudessa katutaiteilijat voisivat myös esimerkiksi liittää teoksiinsa oman äänimaiseman, joka on kuunneltavissa älylaitteelta vain kyseisen teoksen läheisyydessä. Alusta tulee tarjoamaan taiteilijoille mahdollisuuden kokeilla uusien elämysten lisäämistä teoksiinsa, tehden niistä moniaistillisia kokonaisuuksia.

– Uskoisin että monet taiteilijat pitävät siitä, että saavat näkyvyyttä töillensä, ja alustan kautta myös mahdollisuuden jakaa muuta sisältöä, tiivistää katutaiteilija Marko ”Maver” Anttila, joka on auttanut kartoittamaan Oulun keskustan läheisyydessä sijaitsevia katutaideteoksia ja niiden taiteilijoita.

DigiCult-hankkeessa valmistaudutaan syksyn aikana avautuvaan tarjouskilpailuun, mutta samaan aikaan kartoitetaan myös mielenkiintoisia kulttuuri- ja luontokohteita, sekä -reittejä. Tarkoituksena on päästä testaamaan ja kehittämään alustaa oikeilla, koettavilla sisällöillä. Kulttuuri- ja luontokohteiden toimijat voivat lähestyä DigiCult-hanketta joko valmiilla tai kehitteillä olevilla kohteilla ja reiteillä, tai esittää ideoita yhteiskehittämistä ajatellen.

 

Lisätietoja:

Atte Karjalainen, projektipäällikkö, p. 040 559 2485, atte.p.karjalainen@ouka.fi

Sanni Harju-Nikula, digituottaja, p. 040 158 3029, sanni.harju-nikula@ouka.fi

 

Kesäkuun puolivälissä DigiCult-hankkeessa järjestettiin kaksi etätyöpajaa, joiden tarkoituksena oli kartoittaa sisällöntuottajien tarpeita digitaalisen alustan kehitystyötä varten. Tätä arvokasta käyttäjätietoa kerättiin Oulun, Kuusamon ja Espoon alueiden kulttuurialalla ja luontokohteissa työskenteleviä henkilöitä.

Työpajojen avulla selvitettiin, millaista toimintaa sisällöntuottajat harjoittavat, millaisia järjestelmiä tai alustoja he hyödyntävät tällä hetkellä, sekä mitä he alustoilta kaipaavat.

– Projektiryhmälle järjestetyn työpajasarjan jälkeen halusimme päästä testaamaan siellä tekemiämme olettamuksia sisällöntuottajien tarpeista. Parhaaksi kokemamme ratkaisu oli kutsua sisällöntuottajat mukaan hankkeeseen, digituottaja Sanni Harju-Nikula selventää.

Sisällöntuottajilta saatu tieto vahvisti aiempien työpajojen tuloksia sekä auttoi hahmottamaan digitaalisen alustan ominaisuuksien tärkeysjärjestystä tämän käyttäjäryhmän näkökulmasta.

Hankkeessa edetään käyttäjäryhmiä kuunnellen

Tutustumalla kulttuuri- ja luontokohteiden tarpeisiin hankkeen projektiryhmä pystyy paremmin huomioimaan, miten digitaalinen alusta voisi tukea sisällöntuottajien toimintaa ja mahdollisesti tuoda siihen jotain aivan uutta.

– Samalla saimme vahvistuksen sille, että kehitystyö on menossa oikeaan suuntaan. Pelkillä ennakko-oletuksilla eteneminen olisi liian riskialtista. Alustan juurtuminen laajempaan käyttöön vaatii, että se todella palvelee käyttäjiensä tarpeita, hankkeen projektipäällikkö Atte Karjalainen

Käytettävyyteen, vuorovaikutteisuuteen ja sisältöjen hallintaan liittyvät ominaisuudet nousivat työpajojen tuloksissa keskeiseksi kärkikolmikoksi. Tällä hetkellä ongelmalliseksi koetaan esimerkiksi sisältöjen syöttäminen useisiin eri järjestelmiin, mikä vie sisältöjen ylläpitäjiltä aikaa.

– Uusi digitaalinen palvelukokonaisuus voi ratkaista tällaisia sisältöjen ylläpitoon liittyviä haasteita toimimalla tietovarantona, josta sisällöt voidaan jakaa rajapintojen kautta eteenpäin muihin kohteisiin. Haluamme mahdollistaa sisältöjen tuonnin alustalle myös muista sijainneista, jolloin rajapinnat toimivat molempiin suuntiin, Karjalainen jatkaa.

Etätyöpajojen tuloksia hyödynnetään digitaalisen alustan vaatimusmäärittelyssä. Alustan kehitysprosessissa on tarkoitus osallistaa myös kuntalaisia, jotta erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Lisätietoja

Atte Karjalainen, projektipäällikkö, p. 040 559 2485, atte.p.karjalainen@ouka.fi

Sanni Harju-Nikula, digituottaja, p. 040 158 3029, sanni.harju-nikula@ouka.fi

DigiCult -hankkeessa kehitetään digitaalinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää paikkatietoa. Uuden digitaalisen palvelualustan on tarkoitus tuoda kulttuurikokemukset ja luontokohteet entistä tehokkaammin kuntalaisten ja kunnassa vierailevien tietoisuuteen. Palvelualustan avulla erilaiset käyttäjäryhmät voivat hakea entistä paremmin saavutettavia, laadukkaita ja monipuolisempia palveluita asuinpaikasta riippumatta.

Digitaalisen palvelukokonaisuuden tietovaranto tulee olemaan kuntien lisäksi esimerkiksi kulttuuri-, luonto- ja matkailutoimijoiden käytettävissä. Palvelualustaa tulee siis hyödyntämään todella laaja joukko erilaisia käyttäjäryhmiä. Voidaan jopa puhua kokonaisesta ekosysteemistä, jossa kunnat, kuntalaiset, vierailijat ja ammatilliset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Uuden palvelualustan tavoitteena on puolestaan tukea ja parantaa tätä vuorovaikutusta.

Meitä kiinnostaa tietää, miten kehittämämme alusta voisi tarjota sisältöjä kulttuurinnälkäisille ja luonnossa liikkujille. Samalla haluamme myös tukea kulttuuri- ja luontokohteiden ylläpitäjien toimintaa. Mutta miten DigiCult-hankkeessa kerätään käyttäjätietoa ja miten sitä hyödynnetään? Työpajoissa uuden digitaalisen alustan kehitystyötä lähestytään hyvin käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta

Palvelumuotoilijana allekirjoittanut on tässä kuviossa se tyyppi, joka kyselee, herättelee keskustelua, sekä kerää ja jäsentelee käyttäjätietoa. Tähän mennessä palvelumuotoilun työkalupakista hyödynnettäviksi menetelmiksi ovat valikoituneet työpajat, joihin on osallistunut projektiryhmän lisäksi sisällöntuottajia luonto- ja kulttuurialoilta.

Mitä DigiCult -työpajoissa tapahtuu?

Yksittäisen työpajan sisältö riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisiin kysymyksiin etsitään vastauksia. Vetämissäni työpajoissa olemme pohtineet esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  • Kuka alustaa tulee käyttämään? Miksi, missä, miten ja milloin?
  • Millaisia käyttäjäryhmiä yksittäisistä käyttäjistä muodostuu?
  • Millainen ekosysteemi käyttäjäryhmistä muodostuu, eli miten käyttäjäryhmät ovat sidoksissa toisiinsa?
  • Millaisia käyttökokemuksia ja -tilanteita uudella alustalla voisi olla?
  • Millaista tukea käyttäjät tarvitsevat tullessaan alustalle ensimmäistä kertaa?
  • Miten uusi alusta voi tukea tai tehostaa käyttäjäryhmien toimintaa?

Työpajaympäristönämme toimii Microsoft Teams ja Miro, joka on virtuaaliseen työpajatyöskentelyyn soveltuva valkotaulu. Voimme siis esimerkiksi lisätä muistilappuja, kirjoittaa ja piirtää taululle ihan kuin perinteisessä työpajatilassa. Ennen työpajailua valmistelen etukäteen aikataulun ja aiheeseen sopivia tehtäväpohjia, joita osallistujat lähtevät ratkomaan.

Tehtävät suunnitellaan työpajan tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi projektiryhmälle vetämässäni työpajasarjassa sovelsimme Boundaryless SRL:n kehittämää Platform Design Toolkitia, jonka suomensin osallistujia varten. Sisällöntuottajille suunnattuihin työpajoihin puolestaan rakensin tehtäväpohjat nollasta, sillä niissä tarvitsimme luonto- ja kulttuurialojen toimijoille kohdennetumpia ja tarkemmin rajattuja tuloksia.

Palvelumuotoilijana olen työpajoissa mukana myös fasilitaattorina, eli pidän huolta työpajan etenemisestä suunnitelman mukaisesti ja herättelen keskustelua tehtäviin liittyen. Työpajojen tulokset jäävät Miroon talteen muistilappuja pursuilevina tehtäväpohjina, joten selkeyden vuoksi kirjoitan jokaisesta työpajakerrasta yhteenvedon. Tähän mennessä olemme myös nauhoittaneet jokaisen työpajakerran, jotta tuikitärkeä käyttäjätieto saadaan tallennettua eikä pihahdustakaan keskusteluista katoa hukkaan.

Tässä vaiheessa hanketta työpajojen tuloksia hyödynnetään tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäjien toiveista muokataan lista tärkeimmistä ominaisuuksista, joita kehitettävään alustaan halutaan sisällyttää. Palvelumuotoilun hyödyntäminen ja käyttäjäryhmien osallistuminen kehitystyöhön ovat keskeisiä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Yhdessä loppukäyttäjien kanssa saamme uuden digitaalisen palvelualustan vastaamaan todellisia tarpeita ja kokonaisuus tulee varmemmin juurtumaan yleiseen käyttöön.

 

Sanni Harju-Nikula,
Hankkeen digituottaja

DigiCult-hanke on järjestänyt vaatimusmäärittelyn esille nostavan työpajasarjan. Tärkeässä kehitystyövaiheessa keskityttiin paikkatietoon pohjautuvan digitaalisen palvelualustan ekosysteemin rakenteeseen ja tarpeisiin sekä siihen, miten erilaiset käyttäjä- ja sidosryhmät ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Ekosysteemin jäseniä kartoitettiin ja ryhmiteltiin erilaisiin rooleihin yhdistävien tekijöiden mukaan. Tunnistettuja rooleja ovat kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, matkailualan toimijat, kulttuuritoimijat, paikkakuntalaiset, vierailijat sekä tietopankit ja tietovarannot.

– Loimme kaikille rooleille omat profiilinsa. Ne auttavat meitä ymmärtämään ekosysteemin jäsenten resursseja, ominaisuuksia, tavoitteita ja suorituskykypaineita sekä sitä, millaista hyötyä eri roolit hakevat ekosysteemistä, hankkeen digituottaja Sanni Harju-Nikula toteaa.

Lisäksi työpajoissa selvitettiin ekosysteemissä tapahtuvaa arvonvaihtoa. Vaihdettava arvoyksikkö voi olla aineellinen, kuten raha, palvelu tai tuote, tai aineeton, kuten tieto, data tai maine.

Parempaa vuorovaikutusta ja haasteiden kartoitusta

Työpajoissa pohdittiin myös ekosysteemissä muodostuneiden ydinsuhteiden välistä vuorovaikutusta ja sitä, miten vuorovaikutusta voitaisiin parantaa digitaalisen palvelukokonaisuuden avulla. Lisäksi kartoitettiin, millaisia haasteita ekosysteemin roolit kohtaavat uudessa palvelukokonaisuudessa ja millaisia tukitoimia tai palveluja käyttäjille voitaisiin tarjota.

– Saimme esille toiminnallisuuksia jotka voisivat helpottaa alustan käyttöönottoa ja käyttäjien kehittymistä ekosysteemin ja alustan sisällä, Harju-Nikula sanoo.

Käyttäjäkokemukset eri rooleista käsin

Työpajojen aikana pohdittiin myös perustason käyttäjäkokemuksia eri roolien näkökulmista.

– Kokemukset auttavat selventämään, mikä alusta on ja mitä sen kehittäjät haluavat tuoda ekosysteemiin, hankkeen projektipäällikkö Atte Karjalainen toteaa. – Pohdimme myös riskialttiita oletuksia, joita kehittäjäyhteistyökumppaneilla on alustasta.

Riskialttiimpien oletusten tunnistaminen auttaa kartoittamaan sellaisia ominaisuuksia, joiden puutteellisuus voi aiheuttaa koko alustan epäonnistumisen.

 

DigiCult-hankkeessa kehitetään paikkatietoa hyödyntävä digitaalinen palvelualusta. Hankkeen isäntäorganisaationa on Oulun kaupunki. Kehittäjäkumppaneina mukana ovat Espoon ja Kuusamon kaupungit sekä seurantajäseninä Siikalatvan, Taivalkosken, Paltamon ja Hailuodon kunnat.

Työpajoihin osallistui ohjaus- ja projektiryhmän jäseniä Oulun, Kuusamon ja Espoon kaupungeista sekä BusinessOulusta ja Visit Espoosta. Työpajoissa sovellettiin Boundaryless SRL:n kehittämää Platform Design Toolkitia suomeksi muokattuna. Työpajat toteutettiin etänä Microsoft Teamsiä ja Miroa hyödyntäen.

Lisätietoja

Atte Karjalainen, projektipäällikkö, p. 040 559 2485, atte.p.karjalainen@ouka.fi

Sanni Harju-Nikula, digituottaja, p. 040 158 3029, sanni.harju-nikula@ouka.fi

 

Hankekumppaneiden yhteiseen viestintään

DigiCult verkkosivusto on toteutettu Wordpress alustalla ja se noudattaa hankkeen visuaalista ilmettä. Alustavalinta tukee kuntien ja kaupunkien välistä yhteistyötä, sillä hankekumppanit pääsevät yhdessä ylläpitämään sivuston sisältöjä ja viestimään hankkeen ajankohtaisista asioista. 

Sivusto kokoaa yhteen hankkeen tiedot sekä kehittäjäkumppaneiden osahankekohtaiset esittelyt. Lisäksi avaamme seurantajäsenille mahdollisuuden viestiä hankkeeseen liittyvistä suunnitelmista ja sisällöistä. 

Tavoitteena saavutettavuus  

Sivuston rakenteessa, sisällöissä ja visuaalisessa ilmeessä tärkeitä ominaisuuksia ovat saavutettavuus, selkeys ja helppokäyttöisyys. Kehittäminen ja sisältöjen päivittäminen jatkuu hankkeen aikana. Esimerkiksi julkaisuhetkellä työn alla on sivuston kääntäminen englanniksi ymmärrettävyyden tukemiseksi. 

Haluamme viestiä kuntalaisille ja sidosryhmille avoimesti hankkeen etenemisestä ja eri kehitysvaiheista. Seuraa DigiCult-hankkeen uutisia, tiedotteita ja blogikirjoituksia! Julkaisemme uutta sisältöä aina, kun hankkeessa tapahtuu jotain merkittävää. 

© Copyright 2023 | Digicult • Rekisteri- ja tietosuojaselosteSaavutettavuusseloste
Green Background
Digicult logo