Waves Background

Kesäkuun puolivälissä DigiCult-hankkeessa järjestettiin kaksi etätyöpajaa, joiden tarkoituksena oli kartoittaa sisällöntuottajien tarpeita digitaalisen alustan kehitystyötä varten. Tätä arvokasta käyttäjätietoa kerättiin Oulun, Kuusamon ja Espoon alueiden kulttuurialalla ja luontokohteissa työskenteleviä henkilöitä.

Työpajojen avulla selvitettiin, millaista toimintaa sisällöntuottajat harjoittavat, millaisia järjestelmiä tai alustoja he hyödyntävät tällä hetkellä, sekä mitä he alustoilta kaipaavat.

– Projektiryhmälle järjestetyn työpajasarjan jälkeen halusimme päästä testaamaan siellä tekemiämme olettamuksia sisällöntuottajien tarpeista. Parhaaksi kokemamme ratkaisu oli kutsua sisällöntuottajat mukaan hankkeeseen, digituottaja Sanni Harju-Nikula selventää.

Sisällöntuottajilta saatu tieto vahvisti aiempien työpajojen tuloksia sekä auttoi hahmottamaan digitaalisen alustan ominaisuuksien tärkeysjärjestystä tämän käyttäjäryhmän näkökulmasta.

Hankkeessa edetään käyttäjäryhmiä kuunnellen

Tutustumalla kulttuuri- ja luontokohteiden tarpeisiin hankkeen projektiryhmä pystyy paremmin huomioimaan, miten digitaalinen alusta voisi tukea sisällöntuottajien toimintaa ja mahdollisesti tuoda siihen jotain aivan uutta.

– Samalla saimme vahvistuksen sille, että kehitystyö on menossa oikeaan suuntaan. Pelkillä ennakko-oletuksilla eteneminen olisi liian riskialtista. Alustan juurtuminen laajempaan käyttöön vaatii, että se todella palvelee käyttäjiensä tarpeita, hankkeen projektipäällikkö Atte Karjalainen

Käytettävyyteen, vuorovaikutteisuuteen ja sisältöjen hallintaan liittyvät ominaisuudet nousivat työpajojen tuloksissa keskeiseksi kärkikolmikoksi. Tällä hetkellä ongelmalliseksi koetaan esimerkiksi sisältöjen syöttäminen useisiin eri järjestelmiin, mikä vie sisältöjen ylläpitäjiltä aikaa.

– Uusi digitaalinen palvelukokonaisuus voi ratkaista tällaisia sisältöjen ylläpitoon liittyviä haasteita toimimalla tietovarantona, josta sisällöt voidaan jakaa rajapintojen kautta eteenpäin muihin kohteisiin. Haluamme mahdollistaa sisältöjen tuonnin alustalle myös muista sijainneista, jolloin rajapinnat toimivat molempiin suuntiin, Karjalainen jatkaa.

Etätyöpajojen tuloksia hyödynnetään digitaalisen alustan vaatimusmäärittelyssä. Alustan kehitysprosessissa on tarkoitus osallistaa myös kuntalaisia, jotta erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Lisätietoja

Atte Karjalainen, projektipäällikkö, p. 040 559 2485, atte.p.karjalainen@ouka.fi

Sanni Harju-Nikula, digituottaja, p. 040 158 3029, sanni.harju-nikula@ouka.fi

DigiCult -hankkeessa kehitetään digitaalinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää paikkatietoa. Uuden digitaalisen palvelualustan on tarkoitus tuoda kulttuurikokemukset ja luontokohteet entistä tehokkaammin kuntalaisten ja kunnassa vierailevien tietoisuuteen. Palvelualustan avulla erilaiset käyttäjäryhmät voivat hakea entistä paremmin saavutettavia, laadukkaita ja monipuolisempia palveluita asuinpaikasta riippumatta.

Digitaalisen palvelukokonaisuuden tietovaranto tulee olemaan kuntien lisäksi esimerkiksi kulttuuri-, luonto- ja matkailutoimijoiden käytettävissä. Palvelualustaa tulee siis hyödyntämään todella laaja joukko erilaisia käyttäjäryhmiä. Voidaan jopa puhua kokonaisesta ekosysteemistä, jossa kunnat, kuntalaiset, vierailijat ja ammatilliset toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Uuden palvelualustan tavoitteena on puolestaan tukea ja parantaa tätä vuorovaikutusta.

Meitä kiinnostaa tietää, miten kehittämämme alusta voisi tarjota sisältöjä kulttuurinnälkäisille ja luonnossa liikkujille. Samalla haluamme myös tukea kulttuuri- ja luontokohteiden ylläpitäjien toimintaa. Mutta miten DigiCult-hankkeessa kerätään käyttäjätietoa ja miten sitä hyödynnetään? Työpajoissa uuden digitaalisen alustan kehitystyötä lähestytään hyvin käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta

Palvelumuotoilijana allekirjoittanut on tässä kuviossa se tyyppi, joka kyselee, herättelee keskustelua, sekä kerää ja jäsentelee käyttäjätietoa. Tähän mennessä palvelumuotoilun työkalupakista hyödynnettäviksi menetelmiksi ovat valikoituneet työpajat, joihin on osallistunut projektiryhmän lisäksi sisällöntuottajia luonto- ja kulttuurialoilta.

Mitä DigiCult -työpajoissa tapahtuu?

Yksittäisen työpajan sisältö riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisiin kysymyksiin etsitään vastauksia. Vetämissäni työpajoissa olemme pohtineet esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  • Kuka alustaa tulee käyttämään? Miksi, missä, miten ja milloin?
  • Millaisia käyttäjäryhmiä yksittäisistä käyttäjistä muodostuu?
  • Millainen ekosysteemi käyttäjäryhmistä muodostuu, eli miten käyttäjäryhmät ovat sidoksissa toisiinsa?
  • Millaisia käyttökokemuksia ja -tilanteita uudella alustalla voisi olla?
  • Millaista tukea käyttäjät tarvitsevat tullessaan alustalle ensimmäistä kertaa?
  • Miten uusi alusta voi tukea tai tehostaa käyttäjäryhmien toimintaa?

Työpajaympäristönämme toimii Microsoft Teams ja Miro, joka on virtuaaliseen työpajatyöskentelyyn soveltuva valkotaulu. Voimme siis esimerkiksi lisätä muistilappuja, kirjoittaa ja piirtää taululle ihan kuin perinteisessä työpajatilassa. Ennen työpajailua valmistelen etukäteen aikataulun ja aiheeseen sopivia tehtäväpohjia, joita osallistujat lähtevät ratkomaan.

Tehtävät suunnitellaan työpajan tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi projektiryhmälle vetämässäni työpajasarjassa sovelsimme Boundaryless SRL:n kehittämää Platform Design Toolkitia, jonka suomensin osallistujia varten. Sisällöntuottajille suunnattuihin työpajoihin puolestaan rakensin tehtäväpohjat nollasta, sillä niissä tarvitsimme luonto- ja kulttuurialojen toimijoille kohdennetumpia ja tarkemmin rajattuja tuloksia.

Palvelumuotoilijana olen työpajoissa mukana myös fasilitaattorina, eli pidän huolta työpajan etenemisestä suunnitelman mukaisesti ja herättelen keskustelua tehtäviin liittyen. Työpajojen tulokset jäävät Miroon talteen muistilappuja pursuilevina tehtäväpohjina, joten selkeyden vuoksi kirjoitan jokaisesta työpajakerrasta yhteenvedon. Tähän mennessä olemme myös nauhoittaneet jokaisen työpajakerran, jotta tuikitärkeä käyttäjätieto saadaan tallennettua eikä pihahdustakaan keskusteluista katoa hukkaan.

Tässä vaiheessa hanketta työpajojen tuloksia hyödynnetään tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäjien toiveista muokataan lista tärkeimmistä ominaisuuksista, joita kehitettävään alustaan halutaan sisällyttää. Palvelumuotoilun hyödyntäminen ja käyttäjäryhmien osallistuminen kehitystyöhön ovat keskeisiä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Yhdessä loppukäyttäjien kanssa saamme uuden digitaalisen palvelualustan vastaamaan todellisia tarpeita ja kokonaisuus tulee varmemmin juurtumaan yleiseen käyttöön.

 

Sanni Harju-Nikula,
Hankkeen digituottaja

© Copyright 2022 | Digicult • Rekisteri- ja tietosuojaselosteSaavutettavuusseloste
Green Background
Digicult logo